HISTORIALLINEN WALTARI


Taustaa
  • Mika Waltari
  • Markku Envall:
    Kirjailijan ura
  • Tuotanto
  • Tuotanto kirjoitusvuosien mukaan
  • Filmografia
  • Näytelmät
  • Muuta
  • Waltari taideteoksissa
  • Waltari valkokankaalla
  • Bio Rex
  • Kulttuurikeskukset
  • (Palaute)
    Waltari Tanssi yli hautojen

    Bio Rex su 17.10. klo 13
    Toivo Särkkä: Tanssi yli hautojen (1950) (16mm)
    Pääosissa Leif Wager, Eila Peitsalo

    "--Sotavuosina suomalainen elokuva menestyi hyvin, kaikista ulkopuolisista syistä johtuneista tuotantovaikeuksista huolimatta. Kansa suorastaan tungeksi katsomoihin, ja tuottajien mielissä väikkyivät yhä uhmakkaammat suunnitelmat. SF:n pääjohtaja T. J. Särkkä suunnitteli tekevänsä elokuvat sekä Vänrikki Stoolin tarinoista että Kaarina Maununtyttärestä. Jälkimmäinen perustui Mika Waltarin käsikirjoitukseen, josta Waltari elokuvasuunnitelman siirryttyä sitten kirjoitti samannimisen, vuonna 1942 ilmestyneen romaanin. Samalla tavoin siirtyi toisen Mika Waltarilta tilatun käsikirjoituksen - Keisari rakastuu - toteuttaminen, ja niinpä sujuvakynäinen kirjailija muunsi sen vuonna 1944 romaaniksi nimellä Tanssi yli hautojen.
        Molemmat teokset menestyivät romaaniversioina hyvin. Kaarina Maununtyttärestä ei Suomessa tehty koskaan elokuvaa; Ruotsissa vuonna 1954 kokonaan toiselta pohjalta. Keisari rakastuu sen sijaan herätettiin seitsemän vuotta käsikirjoituksen valmistumisen jälkeen henkiin vuonna 1950, jolloin Toivo Särkkä itse istuutui ohjaajan tuolille. Elokuvan aihe liittyi Suomen historiaan, vuosiin 1808-1809, kun Venäjän keisari Aleksanteri I valloitti Suomen ja liitti sen valtakuntaansa erillisenä suuriruhtinasmaana, antaen talvella 1809 Porvoon valtiopäivillä juhlallisen hallitsijavakuutuksensa, jossa sitoutui pitämään voimassa Suomessa vanhastaan noudatetut lait.--"
    (Hyvinkään Sanomat 20.2. 1990, Kari Uusitalo)

    "--Tuota koreata pariskuntaa tanssiaisissa, luonnon helmassa sekä intiimissä metsästysmajassa katselee vallan mielellään. Onhan Leif Wager kuin ilmetty nuori Aleksanteri I jo ulkonäöltäänkin ja hän näyttelee osansa hienotunteisesti, hellästi ja diskreetein vivahduksin, saaden olemukseensa juuri tuota tarpeellista aristokraattista uljuutta ja luontevaa majasteetillisuutta. Hänen lemmittynään, Ulla Möllensvärdinä Eila Peitsalo on - etenkin eräissä Kalle Peronkosken hyvintutkituissa lähikuvissa - aivan häikäisevän kaunis tummine säteilevine silmineen, raikkaine hymyineen.--"
    (Uusi Suomi 13.8.1950)

    "--Paitsi ihmisiä satalukuisin tarvitaan filmissä myös ratsuja, vieläpä komeita sellaisia. Helsingin ratsupoliisi on luovuttanut ne käytettäväksi. Ulkokuvaukset on suoritettu agronoomi Staffanin omistamassa Linnan kartanossa Helsingin pitäjässä. Metsästysmaja, tuo romanttisten lemmenkohtausten tyyssija löytyi Kallvikista. Se on vuorineuvos Strandellin omistama saunarakennus, uusi, mutta turvekattoinen, vanhaan tyyliin rakennettu. Se osui maisteri Särkän tielle kerran hiihtomatkalla.--"
    (Elokuva-aitta 15/1950)

    Tuottaja: Suomen Filmiteollisuus / T. J. Särkkä
    Ohjaaja: Toivo Särkkä
    Käsikirjoitus: Mika Waltari - alkuperäiskäsikirjoitus "Keisari rakastuu" (1943)
    Musiikki: Nils-Eric Fougstedt

    (Elokuvalista) (Mika Waltari - pääsivu)